Tämä kisaopas on laadittu oppaaksi painonnostoharrastukseen ja erityisesti kisaamiseen. Painotus oppaassa on johdattamiseen kilpailemisen pariin, joten oppaassa käsitellyt säännöt saattavat poiketa esimerkiksi yleisen sarjan säännöistä jossain määrin.
YLEISTÄ
NOSTOMUODOT
Painonnostourheilussa hyväksytään kaksi (2) nostomuotoa, joiden tulee tapahtua seuraavassa
järjestyksessä: 1) tempaus 2) työntö.
Molemmat nostot tulee suorittaa molempia käsiä käyttäen, pois lukien adaptiivinen urheilu.
Kummassakin nostomuodossa on kolme (3) yritystä.
- Tempaus
Ennen noston alkua tanko on vaakasuorassa nostolavan keskellä. Nostaja ottaa lähtöasennon tangon takana. Urheilija koukistaa polvia ja ottaa tangosta kiinni kämmenpuolet alaspäin ja nostaa sen yhdellä liikkeellä nostolavasta suorille käsivarsille pään yläpuolelle joko saksi-, ns. raakatempaus tai kyykkytyyliä käyttäen.
Tämän yhtäjaksoisen nostoliikkeen aikana tanko liikkuu lähellä vartaloa ja saa liukua reisiä myöten.
Ainoastaan jalkaterät saavat koskettaa nostolavaa tempausnoston aikana. Nostaja saa käyttää kyykky- tai saksiasennosta nousemiseen niin paljon aikaa kuin hän tarvitsee.
Nostettu paino on pidettävä liikkumattomana loppuasennossa kädet ja jalat täydellisesti ojennettuina ja jalkaterät, vartalo ja tanko samalla linjalla.
Nostaja odottaa tuomareiden ALAS-komentomerkkiä tangon laskemiseksi lavalle.
Tuomarit antavat ALAS-komentomerkin heti kun nostaja saavuttaa kaikilta kehon osilta liikkumattoman loppuasennon. - Työntö
Ensimmäinen vaihe, rinnalleveto:
Ennen noston alkua tanko on vaakasuorassa nostolavan keskellä. Nostaja ottaa alkuasennon kyykistyen ja tarttumalla tankoon, joka on nostajan edessä, kämmenpuolet alaspäin ja nostaa sen yhdellä liikkeellä lattiasta olkapäiden korkeudelle käyttäen joko saksi- raakarinnalleveto- tai kyykkytyyliä. Tämän yhtäjaksoisen nostoliikkeen aikana tanko liikkuu lähellä vartaloa ja saa liukua reisiä myöten. Tanko ei saa koskettaa rintaa ennen rinnallevedon loppuasentoa, jolloin tanko lepää solisluiden päällä, rintakehällä tai koukistetuilla käsivarsilla. Ainoastaan jalkaterät saavat koskettaa nostolavaa
rinnallevedon aikana. Jalkaterät asetetaan yhdensuuntaisesti samalle linjalle ja jalat ojennetaan suoriksi ennen ylöstyöntöä. Nostaja voi aikarajoituksetta tulla tähän asentoon.
Jalkaterien tulee olla rinnakkain ja sivulta katsottuna samassa linjassa vartalon ja tangon kanssa.
Toinen vaihe, ylöstyöntö:
Nostajan on oltava hetki liikkumatta rinnallevedon jälkeen ennen ylöstyöntöä polvet täysin
ojennettuina. Jalkojen koukistuksella ja sitä seuraavalla jalkojen ja käsien yhtäaikaisella ojennuksella nostaja nostaa tangon täysin ojennetuille käsivarsille pään yläpuolelle yhdellä yhtäjaksoisella liikkeellä. Loppuasennossa nostaja saattaa jalat takaisin samalle linjalle käsien ja jalkojen ollessa ojennettuina jalkaterät, vartalo ja tanko samalla linjalla.
Nostaja odottaa tuomareiden ALAS-komentomerkkiä tangon laskemiseksi nostolavalle. Tuomarit
antavat ALAS-komennon heti, kun nostaja saavuttaa kaikilta kehon osilta liikkumattoman
loppuasennon.
Ennen ylös työntöä, nostaja saa korjata tangon asentoa seuraavista syistä:
- Siirtää peukalot samalle puolelle tankoa muiden sormien kanssa tai avata ne sormilukosta,
jos hän on sitä käyttänyt. - Jos hengitys on estynyt.
- Jos tanko aiheuttaa kipua.
- Muuttaa oteleveyttä.
Tangon asettelua edellä mainituista syistä ei voida katsoa erilliseksi ylös työntöyritykseksi.
Kaikkia nostoja koskevat yleiset säännöt - Sormilukkotekniikan käyttö on sallittua. Sormilukko tarkoittaa peukalon viimeisen nivelen
peittämistä saman käden muilla sormilla tankoon tartuttaessa. - Tuomarien on hylättävä kaikki sellaiset kesken jääneet nostoyritykset molemmissa
nostomuodoissa, joissa tanko on noussut polvien korkeudelle. - Tuomarien antaman ALAS-komentomerkin jälkeen nostajan on laskettava tanko alas
vartalonsa etupuolelta, eikä hän saa pudottaa sitä tahallaan eikä tahattomasti. Hän saa
irrottaa otteensa tangosta, kun se on laskeutunut hänen hartiatasonsa alapuolelle.
IKÄ- JA PAINOLUOKAT
PAINOLUOKAT
Miehillä ja naisilla on käytössä 8 eri painoluokkaa. Painoluokka määritellään oman kehonpainon
mukaan kilpailupäivän punnituksessa. Voit painaa punnituksessa enintään painoluokkasi ylärajan
verran (pois lukien ylin ”raskas” sarja, jossa ei ole ylärajaa).
Naiset (8): 48 kg, 53 kg, 58 kg, 63 kg, 69 kg, 77 kg, 86 kg, +86 kg
Miehet (8): 60 kg, 65 kg, 71 kg, 79 kg, 88 kg, 94 kg, 110 kg, +110 kg
Atleetticupissa käytössä on 4 eri kilpailusarjaa
Yleinen Naiset (ei ikärajoitusta)
Yleinen Miehet (ei ikärajoitusta)
Masters Naiset (+35v)
Masters Miehet (+35v)
Masters ikäiset osallistuvat automaattisesti myös yleisen sarjan cuppiin.
KILPAILIJAN ASUSTEET JA VARUSTEET (koskee vain PK-tasoa)
Kilpailijalla pitää olla päällään nostopuku ja urheilukengät. Kilpailijalla saa olla edellä mainittujen lisäksi seuraavia asusteita: - Yksivärinen t-paita tai pitkähihainen, ihonmyötäinen paita nostopuvun alla.
- Yksiväriset, ihonmyötäiset trikoot nostopuvun alla.
- Lyhyet, ihonmyötäiset trikoot (ei saa näkyä nostopuvun alta).
- Sukat.
- Vyö (pitää olla nostopuvun päällä, vyön korkeus enintään 12cm).
- Siteet (esim. rannesiteet, polvisiteet).
- Polvilämmittimet (yksiosainen, ei saa sisältää remmejä, solkia, ym. metallia).
- Teippiä/laastaria (ei saa peittää kyynärpäätä, 10 cm kyynärtaipeen keskikohdasta pitää olla
vapaana, 5 cm molempiin suuntiin). - Hanskat (esim. pyöräilyhanskat, jotka eivät peitä sormia).
- Alusvaatteet.
- Koruja.
- Hiusasusteet (panta, pinnit, rusetit jne).
- Uskonnollinen päähine / päähine.
Nostopuvusta on erikseen tarkkoja sääntöjä: - Pitää olla yksiosainen.
- Ei saa olla kauluksia.
- Ei saa olla pitkähihainen.
- Ei saa peittää kyynärpäitä.
- Ei saa peittää polvia.
Kisalavalla ei saa olla mitään elektroniikkaa päällä tai mukana, esim. kuulokkeet.
Tarkemmat ohjeet https://iwf.sport/downloads/
Nostoasun osalta Masters EM- ja MM-kilpailuissa on poikkeus IWF:n sääntöihin:
löydät Nostoasun lahkeiden leikkaus tulee olla horisontaalinen ja peittää pakarat, ns.
bikinileikkaus ei ole hyväksytty.
Kilpailulisenssi
Mikäli haluat tehdä piirikunnallisen tason tuloksen, kilpailulisenssi tulee olla hankittuna ennen kilpailua.
Painonnostoliiton lisenssin saat hankittua Suomisportista.
Jäsentenväliset kilpailut (jv)
Jäsentenväliset kilpailut ovat Painonnostoliiton jäsenseuran järjestämät painonnostokilpailut, joihin osallistumisoikeus on kyseisen seuran jäsenillä. Kilpailun järjestäminen ei edellytä ennakkoilmoitusta. Osallistumiskynnys on matala, eikä tulosrajoja ole. Osallistuja ei tarvitse kilpailulisenssiä eikä virallista nostopukua, vaan tavallinen treeniasu soveltuu asuksi myös kisalavalla. Tulokset eivät ole tilastokelpoisia. Jäsentenvälisessä kilpailussa ei siis voi tehdä virallista
arvokilpailuihin tarvittavaa tulosraja-tulosta. Jäsentenvälisessä kilpailussa noudatetaan yleisiä Painonnostoliiton kilpailutoiminnan teknisiä sääntöjä ja tuomarointisääntöjä. Jäsentenvälisessä kilpailussa tuomareilla tulee olla Painonnostoliiton tuomarikoulutus ja heiltä edellytetään vähintään III-tason kansallisen tuomarin tuomarikorttia. Jäsentenvälisessä kilpailussa tuomareina toimii joko kolme vähintään III-tason tuomaria tai yksi I-tason tuomari.
Piirikunnalliset kilpailut (pk)
Piirikunnallisen kilpailun järjestämisestä tulee ilmoittaa ennen kilpailua omaan piiriin.
Painonnostoliitolla on piireittäin nimetyt piirimestarit, jotka toimivat yhteyshenkilöinä piirin alueen eri
seurojen välillä. Piirikunnallisessa kilpailussa osallistujalla tulee olla virallinen nostopuku sekä
voimassa oleva kilpailulisenssi. Tekniset säännöt ja tuomarointisäännöt ovat voimassa.
Piirikunnallisessa kilpailussa tuomareina toimii kolme vähintään III-tason tuomaria. Tulokset
kelpaavat tilastoihin, mutta eivät Suomen ennätyksiksi. Samassa kilpailussa voi järjestää sekä
jäsentenvälisen, että piirikunnallisen kilpailun, jolloin eri tason kilpailuille pidetään erilliset pöytäkirjat.
SÄÄNNÖT
Kilpailusääntöjen tarkempi osaaminen ei ole haitaksi. Suomeksi painonnoston säännöt löytyvät täältä https://painonnosto.fi/liitto/liiton-saannosto/iwfn-tekniset-saannot/ Tärkeimmät säännöt oppii kyllä kun muutaman kerran käy kisaamassa.
Q- PISTEYTYS
Q-pisteet on tapa verrata eri painoluokkiin tehtyjä tuloksia keskenään. Q-pisteiden
yhtälö lasketaan IWF kansainvälisten isojen kisojen tulosten perusteella. Seuran
käyttämä kilpailujärjestelmä laskee Q-pisteet automaattisesti.
Alla olevan linkin kautta voit käydä katsomassa paljonko Q-pisteitä oma tuloksesi
teettää:
https://pyrinto-17ffe3.gitlab.io/
Kehon painon (B) kaava nostetun kokonaispainon (T) mukaan:
Q-pisteet miehet = T* 463,26/(416,7 – 47,87 (B/100)^(-2) + 18,93(B/100)^2)
Q-pisteet naisille = T * 306,54/(266,5 – 19,44 (B/100)^(-2) + 18,61(B/100)^2)
Masters kisaajille on lisäksi laskettu Q-pisteet ikäkertoimilla, jolloin tuloksia voidaan verrata
painoluokkien lisäksi eri ikäluokkien kesken. Näitä voit laskea täältä:
https://huebner.shinyapps.io/Qpoints/
Aloituspainot
Aloituspainot ilmoitetaan punnituksessa. Aloituspainoiksi kannattaa ilmoittaa sellaiset painot, jotka saa huononakin päivänä ylös.
Korotukset Punnituksessa ilmoitettuja aloituspainoja voi muuttaa vielä 2 kertaa ennen kilpailun alkua. Cup kisassa toivottavaa, että aloituspainot määritellään heti sopiviksi, eikä kikkailla korotuksilla. Ilmoita onnistuneen/epäonnistuneen noston jälkeen haluamasi seuraava paino heti kirjurille.
Punnitus
Mikäli nostat epävirallisen tuloksen (JV-taso), voit tulla punnitukseen vaatteet päällä, sinulla tulee
kuitenkin olla tiedossa omat aloituspainot ennen punnitukseen menoa.
Virallinen Punnitus tapahtuu uusien IWF:n sääntöjen mukaan nostoasussa. Saat painaa
korkeintaan 250g yli painoluokan nostoasun kanssa. Tämä 250g vähennetään ilmoitetusta
painosta jos oma paino ylittää oman luokan maksimipaino. Punnituksessa käyttämäsi nostopuvun TULEE olla sama jota käytät itse kilpailussa. Esim. jos olet menossa sarjaan 73kg ja painat nostoasun kanssa 73,250kg, punnituspainosta
vähennetään 250g. Tämä paino vähennetään painosta joka tapauksessa.
Viralliseen punnitukseen tarvitset mukaan siis nostoasun (pue valmiiksi päälle ennen punnitusta, sekä tiedon mitkä ovat avauspainosi tempauksessa ja työnnössä. Aloituspainoja voi muuttaa vielä kaksi kertaa ennen kisan alkua tai kisan aikana ennen omaa nostovuoroasi.
Huoltaja
Kilpailussa on hyvä olla mukana huoltaja. Huoltajan tärkein rooli on ajoittaa lämmittelynostot niin, että viimeinen lämmittelynosto osuu sopivasti ennen ennen omaa ensimmäistä kilpailunostoa. Cup-kisassa tämän pystyy tekemään ilmankin erillistä huoltajaa, sillä kilpailu käydään round systeemillä ja nostoajat on helppo ennakoida jo ennen kisaa.
Ensikertalaiselle suosittelen kuitenkin pyytämään apua ajoituksessa kokeneemmalta kisaajalta/valmentajalta
Nostojärjestys Round-kilpailussa
Cup kisat nostetaan pääsääntöisesti Round-menetelmällä.
Round:ssa toimitaan kierrostyylillä, jossa jokainen käy nostamassa omalla vuorollaan. Kilpailun alussa tankoon lastataan ryhmän pienin aloituspaino. Round-systeemissä jokainen nostaja nostaa kunkin kierroksen aikana yhden kerran. Tankoa kuormataan kierroksen aikana progressiivisesti kevyimmästä raskaimpaan painoon, eikä tangon painoja kierroksen aikana alenneta eli nostojärjestys eri kierroksilla voi vaihtua.
